Yksinkertainen päätös johti radikaaliin muutokseen elämässäni

26.12.2014 oli uuden elämäni merkittävin päivä.

Tarkoitukseni ei ole millään tavalla jeesustella.

Kirjoitan tämän postauksen kertoakseni kokemuksistani, ja inspiroidakseni niitä jotka hakevat samankaltaista muutosta elämäänsä. Jokainen elää elämäänsä omalla tavallaan, mutta ehkä tarinani saa käyntiin muutoksen sellaisen kohdalla joka sitä kaipaa.

3 vuotta sitten, 26.12.2014, tein päätöksen joka on pitänyt tähän päivään saakka, ja toivottavasti pitää jatkossakin.

Päätin lopettaa alkoholin käytön totaalisesti. Olin 40-vuotias, ja päätin että en enää koskaan elämässäni ota edes ”korkillista” mitään alkoholipitoista juomaa.

Tänä päivänä olen ollut lähes 3 vuotta juomatta, ja koen että en ole jäänyt mistään paitsi.

Olen alkoholistiperheen kasvatti, ja olen jo pienestä asti sisäistänyt että aika reipas alkoholin kulutus kuuluu normaaliin elämään. Lähestulkoon kaikki ympärilläni ”tenuttelivat” äitiä lukuunottamatta. Niinpä olen itsekin kipannut elämäni aikana aivan riittävästi.

Viimeisten vuosien aikana olen kuitenkin monesti ajatellut että ”onko tämä oikeasti tarpeen”, ja että ”miksi minun täytyy silloin tällöin juoda kun ei tämä erityisen hauskaakaan ole”.

Ehkä joskus kauan sitten koin olevani vähän ”James Bond” kun puku päällä siemailin viskiä lentokentällä, mutta totta puhuen tyypillisempi tilanne oli se että lasten käytyä nukkumaan imaisin muutaman lasin viskiä ihan yksikseni, ja tein mukamas ”töitä” läppärin kanssa. Totta puhuen tuijotin Netflixiä pienissä hönöissä.

Vuosi sitten ymmärsin että minusta oli luuseri, häviäjä, ja sehän ei minulle käy, joten oli aika tehdä totaalinen muutos.

Vaikka en juonut isoja määriä, niin silti huomasin että alkoholin käyttö oli oli aiheuttanut minulle:

  • Vetäytymistä omiin oloihini, joka taasen johti parisuhteeni viilenemiseen.
  • Täysin turhaa kiukuttelua vähäisissäkin painetilanteissa.
  • Täysin turhia konflikteja läheisten ja jopa ei-läheisten kanssa.
  • Heikompaa fyysistä kuntoa.
  • Heikompaa henkistä hyvinvointia, eli taipumusta depressiiviseen ajatteluun.
  • Epäuskoa tulevaan.
  • Itseluottamuksen ja omanarvontunteen horjumista.
  • Surkeampaa työtehoa.
  • Mikä pahinta, kasvanutta riskiä sairastua vakavasti, sillä alkoholi on käytännössä hermomyrkkyä.

Listasin näitä, ja monia muita asioita paperille, ja tajusin että aika tavalliselta tuntuva alkoholin siemailu aiheuttikin minulle melko paljon haittoja.

Vaimoni ei juo juuri koskaan, kuten ei juonut äitinikään, joten minua alkoi houkutella ajatus totaalisesta irtiotosta. Vaimoni ohjaamana ja rohkaisemana kävelin 29.12.2014 Helsingissä sijaitsevalle Avominne-klinikalle.

Minua hävetti.

Ajattelin että, ”olenko minä vajonnut näin alas että minun täytyy hakeutua hoitoon? Enhän minä mikään denso ole. Minähän olen aika hyvin pärjäävä yrittäjä.”

Ei niin, en ollutkaan mikään ”denso”, mutta tiedostin heti että minun suhtauduttava tähän ”kaikki tai ei mitään”-asenteella, ja minun on kohdattava myös häpeän tunteet jos haluan saavuttaa tavoittelemani ja ihannoimani täydellisen raittiuden.

Minulla on yli 25 vuoden historia alkoholin juomisesta, joten tiesin että siitä irtautuminen ei välttämättä ole helppoa. Koin että minun parempi ottaa kaikki mahdollinen apu vastaan mitä tarjolla on, hävetti minua tai ei.

Heti ensimmäisenä iltana Avominnessa koin että ”tämä on juuri oikea paikka. Juuri tänne minun kuului tulla, ja tämä on hieno juttu.”

Kammoan kaikenlaista ”aivopesua”, ja pelkäsin aidosti joutuvani mukaan johonkin ”uskovaishörhöjen käännytysiltaan”, mutta Avominne ei todellakaan ollut sitä. Joukossa oli monia kaltaisiani, eli yritteliäitä miehiä ja naisia jotka eivät todellakaan olleet ”densoja”, vaan hyvin normaaleja kavereita sillä erotuksella että jokainen heistä koki alkoholin aiheuttavan enemmän haittaa kuin hyötyä.

Korostan että minulla ei toki ole mitään uskovaisia vastaan, enkä pidä heitä mitenkään itseäni ”huonompina”, mutta edellinen lause kuvaa hyvin niitä ennakkoasenteita ja pelkoja joita minulla Avominnea kohtaan oli.

Ensimmäisen illan jälkeen olin todella innoissani. Tiesin heti että tästä voi syntyä hyvä juttu.

Tänä päivänä olen ollut lähes 3 vuotta juomatta. Huikean hieno juttu minulle.

Mitä tämä on minulle aiheuttanut?

  • Olen selvästi aiempaa tehokkaampi ja tuottavampi töideni suhteen. Tämä on itse asiassa paras vuoteni koskaan.
  • Herään aikaisin, ja enkä koskaan koe mitään krapulaan viittaavaakaan ongelmaa, vaan olen heti aamusta hyvävointinen.
  • Itseluottamukseni ja omanarvontunteeni ovat kohentuneet merkittävästi.
  • Olen sosiaalisempi kuin aiemmin, ja nykyään jopa leikin lasten kanssa mikä vuosi sitten oli aika harvinaista.
  • Olen aktiivisesti mukana lasten treeneissä ka kilpailumatkoilla, ja silti suoriudun hyvin töideni kanssa.
  • Kiukuttelu ja hermojen menettäminen on lähestulkoon kokonaan kadonnut. Minusta on tullut lauhkea lammas.
  • Konfliktit ihmisten kanssa ovat lähes kokonaan hävinneet.
  • Fyysinen kuntoni on parempi kuin koskaan. Juoksen noin 50 km viikossa, ja käyn vuodessa muutamissa polkujuoksukisoissa. Olen tänä vuonna juossut parhaat aikani maratonilla ja puolikkaalla.
  • Näen maailman paljon valoisammin kuin aiemmin, ja olen selvästi luottavaisempi huomisen suhteen.
  • Nautin jokaisesta päivästä enemmän kuin aiemmin, ja koen oikeasti eläväni tätä elämää.
  • Mikä parasta, minulla ei todellakaan tee mieli alkoholia vaikka ympärillä muut joisivatkin.

Minun kohdallani totaalinen raittius on aivan loistava ratkaisu, eikä minua yhtään haittaa ajatus siitä että en enää koskaan elämässäni kippaa viskiä suuhuni.

Minun kohdalla pelkkä alkoholittomuus ja edellä mainitut positiiviset tekijät eivät ole ainoa motivaattori, vaan taustalla on myös kaksi muuta tärkeää tekijää.

Ensimmäinen on terveys. Olen aina halunnut elää terveellisesti, ja pitää huolta omasta terveydestäni esimerkiksi syömällä hyvin, liikkumalla paljon, jne. Tähän samaa lukeutuu myös elämä ilman tupakkaa ja alkoholia. Arvostan terveellisiä elämäntapoja, ja haluan sitä samaa opettaa myös lapsilleni, joten minua motivoi enemmän täydellinen raittius kuin edes ”silloin tällöin maistelu”.

Tiedän toki että toiset voivat ajatella kohtuukäytön olevan hyvä juttu, ja joillekin se varmasti sopii hyvin, mutta minä satun olemaan aika ”mustavalkoinen” ajattelultani ja tavoiltani, joten minulle on tyypillistä tehdä tällaisia ”joko-tai”-ratkaisuita.

Toinen tärkeä motivaattori on kilpailuhalu. Olen pienestä asti ollut kilpailuhaluinen, ja minulla on aina ollut jonkinlainen tarve näyttää muille että minä osaan, kykenen ja olen hyvä kun panostan kovasti.

Tämä on lienee tyypillistä alkoholistiperheen lapsille, mutta eipä tuo minua haittaa. Itse asiassa koen kilpailuhaluni olevan hyvä juttu. Niinpä alkoholittomuudenkin kohdalla minulla on yhtänä motivaattorina halu näyttää muille että pystyn saavuttamaan jotain mihin suurin osa ihmisistä ei koskaan kykene.

Joskus aiemmin ajattelin että Avominnen kaltaiseen hoitoon hakeutuvat kaikki ”luuserit”, ja että todelliset voittajat pärjäävät itse.

Nykyään ajattelen päinvastoin. Avominnessa tapaamani kaverit ovat kaikki taistelijoita ja voittajia, ja ”luuserit” itse asiassa eivät koskaan edes yritä muuttaa elämäänsä vaan tyytyvät siihen minne ikinä tuuli kuljettaakaan.

Reipas muutos elämässä vaatii työtä ja sitoutumista. Kaikille muutos ei tule helposti. Avominnessa olen tavannut miehiä ja naisia, sekä nuorempi että vanhempia jotka ovat minua paljon haastavammassa tilanteessa, mutta ovat silti päässee tavoitteeseensa.

Muutos lähtee itsestä. Se lähtee siitä että aivan aluksi tiedostaa olevansa 100%:sti vastuussa omasta elämästään. Kukaan muu ei voi tuoda sinulle muutosta, vaan kaikki on omista valinnoista, päätöksistä ja tekemisistä kiinni.

Tämä vaatii joskus nöyryyttä ja nöyrtymistä, mutta ei nöyristelyä.

Kun ottaa täyden vastuun omasta elämästään, tiedostaa tavoitteen mihin on pyrkimässä, ottaa avun vastaan, tekee töitä tavoitteen saavuttamiseksi, sekä sitoutuu projektiin antamalla aikaa ja voimavaroja, on täysin mahdollista saavuttaa mitä ikinä haluaakaan.

Minulle vuosi ilman alkoholia on ollut itse asiassa aika helppo juttu, mutta vaativampaa onkin pysyä siitä täydellisesti erossa koko loppuelämän ajan. Tiedän olevani 100%:sti vastuussa omasta elämästäni, ja tiedän muutoksen olevan täysin minusta itsestäni kiinni, ja olen siihen sitoutunut, joten uskon vahvasti onnistuvani.

Kaikki tämä sama pätee myös liiketoimintaan. Jos haluat saavuttaa jonkin tietyn tavoitteen bisneksesi kanssa, onnistuminen lähtee vahvasta halusta ja sitoutumisesta.

Viina tappoi johtajuuden busineksessä.. siis mitä?

Kaljan kippaamisesta aiheutuva hetkellinenkin morkkis laittaa elimistösi suojamoodiin; mielesi koittaa suojella sinua uusilta kolhuilta ja pitää kasassa ne “viimeiset rippeet” mitä sinusta on jäljellä.Joka on huono asia sillä…

…Menestyvän liiketoiminnan ydin on terve riskinotto!

Yrittäjän arjessa terve riskin otto tarkoittaa OIKEIDEN PÄÄTÖSTEN TEKOA.

  • Liian vähäinen riskinotto —> Mitään ei tapahdu – asiat pysyvät paikallaan.
  • Liiallinen riskinotto —> Epärealistiset tavoitteet eli tehdään tyhmyyksiä

Ryyppämisen jäljiltä masennusoireista kärsivä mieli on suojatilassa, ja heikentynyt stressinsietokyky sekoittaa arvostelukykymme.

Balanssi eli terve riskinotto löytyy tietysti kahden ääripään välistä. Menestyksekäs liiketoiminta vaatii siis intuitioita:

Intuitio, tuo kokemukseen perustuva kyky nähdä tulevia asioitaheikoista signaaleista (jotka enemmistöltä jää huomaamatta).

Jokainen suomalainen tietää miltä olo tuntuu “pitkän viikonlopun” jäljiltä… SIINÄ RUPEAA OLEMAAN INTUITIOT VÄHISSÄ, kun maanantai aamuna pelottaa niin perkeleesti ettei uskalla edes peilin ohitse kulkea

Tässä kokemukseni pohjalta viinan juonnin suoria vaikutuksia liiketoimintaani:

  • Depressoitunut mieli näkee mahdollisuuksien sijaan ympärillään ainoastaan riskejä.
  • Pienienkin päätösten teko tuntuu raastavalta
  • Loputon epäröinti (päätösten lykkääminen) johtaa viivästyksiin ja projektinhallinta on perseestä
  • Uusien innovatiivisten ajatusten kokeileminen loppuu (tämähän on usein kasvun ydin)
  • Käytännön esimerkki: Rekrytointia tehdessä huomio kiinnittyy ainoastaan kulujen minimointiin.
    • Oikeastihan tavoite on päinvastainen, mukaan halutaan mahdollisimman hyvä tekijä. Eli MAKSIMAALSIEN kyvyn löytämisen sijasta energia laitetaan HALVIMMAN mahdollisen vaihtoehdon etsintään.
    • Mieli siis ohittaa huippuosaajan mukanaan tuomat mahdollisuudet, ja näkee koko tilanteen kustannuksen “Kyllä tästäkin jo vuositasolla iso paukku tulee…”.
    • Rekrytointia ei siis pystytä käsittelemään investointia (jolla on oikea ROI), vaan pakollisena pahana.

Liian moni meistä tyytyy vain valittelemaan ja selittelemään, ja siten hukkaa aikaa elämästään. Jos sinulla on polttava halu pärjätä yrittäjänä, ja saavuttaa esimerkiksi rahassa mitattava tavoite, on onnistuminen täysin mahdollista. Se voi vaatia paljon aikaa, vaivaa ja panostusta, mutta se ei takuulla onnistu jos et ole 100%:sti sitoutunut JA valmis uhraamaan aikaasi JA valmis sijoittamaan rahaasi.

Amerikkalaisen Social Security Associationin tutkimuksen mukaan 100 ihmisestä 40 vuoden aikana

  • Yhdestä tulee rikas
  • Neljästä tulee taloudellisesti hyvin pärjääviä
  • Viisi jatkaa työntekoa elämänsä loppuun saakka vain pärjätäkseen
  • 36 kuolee
  • 54 tulee olemaan riippuvaisia sukulaisten ja läheisten avusta

Vain 5% amerikkalaisista pärjää omillaan. Suomen vastaavat luvut tuskin ovat kovin paljon parempia.

Yrittäjän taival ei välttämättä ole helppo, mutta 5% joukkoon on täysin mahdollista nousta. Se vain voi vaatia aikaa ja sitoutumista.

Jos haluan pysyä hyvässä kunnossa juoksemalla paljon, ei kukaan tule minua kiskomaan ylös sohvalta. Minun itse on puettava vaatteet päälle, laitettava kengät jalkaan, ja lopulta astuttava joulupäivän kylmään tihkusateeseen. 20 km jälkeen olo on tyytyväinen.

Omasta terveydestäni huolehtiminen on täysin minusta itsestäni kiinni. Samoin minusta itsestäni on kiinni perheemme taloudellinen hyvinvointi ja runsaan vapaa-ajan mahdollistaminen.

Täydellinen raittius on yksi tärkeä pala palapelissäni. Se on tärkeä osa matkallani tavoitteisiini.

Tämä on ollut minulle kaikinpuolin oikein hyvä vuosi. Toivottavasti tulevat vuodet tulevat olemaan vieläkin parempia. Olen kiitollinen ja tyytyväinen kaikesta mitä minulla on, mutta kuten kilpailuhenkinen kaveri aina tekee, nostan rimaa joka vuosi ylöspäin. 🙂

Jos koet että raittius voisi olla sinulle hyvä vaihtoehto, en voi muuta kuin suositella lämpimästi. Kokeile. En usko että petyt.

Kaikkea hyvää sinulle, ja kiitos kun luit tarinani loppuun asti. Toivotan onnea ja menestystä vuodelle 2018. Katse eteenpäin, rinta rottingille, ja tulta päin! Never give up!

 

Kommentit

kommenttia

About the Author

Marko Pyhäjärvi on Internet-markkinoinnin asiantuntija, konsultti ja valmentaja. Markon vahvuus on Facebook-mainonnassa ja sähköpostimarkkinoinnissa joita hän on tehnyt vuodesta 2007. Markon lähestymistapa mainontaan on analyyttinen ja ROI-hakuinen, sillä vain tuloksella on merkitystä. Marko opettaa strategiaansa suositussa Kickass-seminaarissa.

  • Onneksi olkoon, Marko.

  • Marko Pyhäjärvi sanoo:

    Kiitos Timo!

  • Mikael väisänen sanoo:

    Kiitos tästä!

  • Kari sanoo:

    Hyvä Marko!

  • Marko Pyhäjärvi sanoo:

    Kiitos Mikael ja Kari!

  • Petri sanoo:

    Aivan mahtavaa! Pistää miettimään!

  • Marko Pyhäjärvi sanoo:

    Kiitos Petri!

  • Terhi Vesiluoma sanoo:

    Hei, toivottavasti myös parisuhteesi on parantunut ❤️

  • Marko Pyhäjärvi sanoo:

    Terhi, on parantunut merkittävästi 🙂

  • Esko Hentilä sanoo:

    Lämpimät onnittelut sinulle Marko siitä, että olet ottanut tämän suuren askeleen omasi, puolisosi ja mikä tärkeintä, lastesi elämänlaadun parantamiseksi! On hienoa, että haluat kertoa asiasta julkisesti ja näyttää esimerkilläsi muille alkoholin liikakäytön kanssa painiville, että muutos on mahdollinen!

  • Marko Pyhäjärvi sanoo:

    Kiitos Esko!

  • […] selkeä askel parempaan tapahtui pian sen jälkeen kun lopetin alkoholin käytön totaalisesti. Pian lopettamisen jälkeen huomasin herääväni automaattisesti aikaisemmin kuin […]

  • […] vuodenvaihteessa kuinka lopetin alkoholin käytön kokonaan. En aio ottaa enää koskaan tippaakaan. Toistaiseksi tämä on pitänyt, ja toivottavasti myös […]

  • […] 40-vuotiaana tajusin olevani alkoholisti, ja menin hoitoon. Ensimmäiset viikot olivat haastavia, mutta nyt lähes kahden vuoden täydellisen raittiuden jälkeen näen maailman niin toisenlaisena. Tiedosta hyvin mitä tarkoittaa lause ”there is always a way out”. […]

  • Markus Punnala sanoo:

    Upea Päätös! Onnittelut!

  • Kaisa sanoo:

    Paljon onnea Marko! Hienoa että jaoit kokemuksesi.=)

  • Jyri Kuparinen sanoo:

    Todella hienoa ja onnea! En vielä usko itse, että pystyisin vastaavaan, mutta tavoitteena on ainakin syysraittius, joka varmasti on haastavaa iltojen pimetessä.
    Ajatus kuitenkin ilmassa eli jos vain joskus pystyisi samaan, niin olisi loistavaa.
    Kaikkea hyvää kuitenkin sinulle ja hienoa!

    • Marko Pyhäjärvi sanoo:

      Syysraittius on hyvä startti 🙂 Kokeile olla vähän aikaa ilman. Nyt lähes kolmen vuoden jälkeen en edes ajattele alkoholia esimerkiksi viikonlopun alkaessa. Se on vähän kuin tupakka jota maistoin joskus teini-ikäisenä. Kumpikaan ei enää merkitse minulle mitään.

  • […] Kuljin vuodesta toiseen ”tuulen vietävänä”, enkä tehnyt niitä asioita joita olisin halunnut. Harrastelin kyllä yhtä sun toista, mutta pohjimmiltani elin elämääni ”puoliteholla”. Dokasin lopulta lähes päivittäin, ja haaskasin elämääni vuodesta toiseen. […]

  • >